Mun pelastus, kun rauhoittumisnurkkaa ei ole olemassa.
Muistin eilen kuvatessa puhelimella, että mullahan on filmijärkkäri, hometalossa. Lähelle parikymmentä rullaa teettämästä kun ei ole ollut varaa teettää, ei hajuakaan mitä kuvia niissä on, ois kiva nähä ne sikäli kun filmit ei oo menny pilalle. Valokuvaus on ollut mun rakas harrastus, mutta sille ei ole ollut aikaa pariin vuoteen kunnolla. Rakastan koivuja ja niiden kuorta, siitepölystä en niin välitä. Mulla on yli kymmenen albumillista kuvia, mutta ne varmaan pitää hävittää tai katsoa ulkona jos pystyy, joskus.
11,9m pitkä talovaunun alusta. Runko vielä tekemättä jne. Toive ois ku sais sen rungon täyshirrestä ettei tarvis alkaa miettiä eristyksiä. Eristys on ongelma monessakin suhteessa. Mutta raha? Mistäs me sitä saatas, eipä se taivaalta tipu. Eli tuskin hirrestä mitenkään onnistuu tehdä. Terveellisin vaihtoehto olisi hirsi. Leveys tulee olemaan varmaan reilu 3m sisämitoiltaan. 3,5m on kärryille mitä vedetään traktorilla ilman erityistoimenpiteitä suurin sallittu. Jos tehdään leveämpi vaatii jo johtoauton jne. Oispa talovaunu jo valmis niin pääsisi kotipihalle keinuun lasten kans, leikkiin hiekkalaatikolle sekä leikkaamaan mustaviinimarjapensaita, raparperiäkin ois siellä.
Tuuli on puskenut jäät rantaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti